Kirjoitus on tehty tilaustyönä Oulun seudun NYTKIS - naisjärjestöt yhteistyössä -verkostolle.
Oulun seudun NYTKIS – naisjärjestöt yhteistyössä -verkosto esittää, että kuntamme
- ryhtyy toteuttamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakia sekä
- ottaa käyttöön sukupuolivaikutusten arviointimenetelmän kaikessa päätöksenteossa.
Esitämme myös sekä viranhaltijoille että luottamushenkilöille tasa-arvokoulutusta. Lisäksi viranhaltijoille koulutusta sukupuolivaikutusten arvioinnista. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tulee tehdä lain vaatima henkilöstön tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Lisäksi kunnan palvelutuotannosta tulee tehdä toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma.
Tasa-arvon edistämiseen tulee kunnan laatia aikataulutettu suunnitelma, budjetoida resursseja, viranhaltijoille tulee mahdollistaa koulutukseen osallistuminen ja osaamisen kartuttamiseen aikaa ja resursseja. Suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden edistymistä tulee tarkastella vuosittain, kuten lait edellyttävät. Kunnan tuottamaa tilastointia ja seurantaa tulee kehittää siten, että se ottaa huomioon myös sukupuolen, iän, etnisen taustan jne., jotta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain tarkoittamien ihmisryhmien tasa-arvoista kohtelua voidaan seurata.
Sukupuolivaikutusten arviointi liittyy keskeisesti tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin, jotka velvoittavat erityisesti viranhaltijoita, mutta myöskin työnantajia, edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Arvioinnin voidaan katsoa tukevan lakeihin kirjattua viranomaisvelvoitetta: Tasa-arvolaki 4§(1) (ks. myös Yhdenvertaisuuslaki 4§(2))
Viranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa
Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.
Erityisesti tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista.
Sukupuolivaikutusten arviointi (suva/suvaus) on keskeinen tasa-arvon valtavirtaistamisen menetelmä, jonka avulla suunniteltua toimenpidettä arvioidaan naisten ja miesten kannalta. Yhdenvertaisuuslain huomioiminen tuo mukaan tarkasteluun mm. iän, etnisen taustan, vammaisuuden jne. Sukupuolten välinen tasa-arvo on näistä kuitenkin merkityksellisin, sillä jako naisiin ja miehiin leimaa jokaista ihmisryhmää, kantaen mukanaan eroja oikeuksien, velvollisuuksien, vallanjakautumisen jne. suhteen.
Sukupuolinäkökulman/tasa-arvon valtavirtaistaminen tarkoittaa sitä, että kaikkia ihmisiin kohdistuvia päätöksiä ja toimenpiteitä arvioidaan sekä naisten että miesten kannalta. Euroopan neuvoston määritelmän mukaan valtavirtaistamisen on poliittisten ja hallintoprosessien uudelleen organisoimista, parantamista, kehittämistä ja arviointia niin, että pyrkimys sukupuolten väliseen tasa-arvoon sisällytetään kaikkeen politiikkaan ja hallintotoimiin, kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa niiden toimijoiden toimesta, jotka normaalisti kyseisiä toimintoja harjoittavat. Toiminnan keskeisenä tarkoituksena on murtaa sukupuolineutraalit, osittain jopa sukupuolisokeat, menettelytavat ja toimintakulttuuri. Tämä edellyttää hallintoprosessien, työ- ja hallintokulttuurin muutosta sekä uusien yhteistyösuhteiden ja kuulemistahojen mukaan ottamista.(3)
Opetusministeriön kokemusten mukaisesti julkiselta sektorilta edellytetään ohjausta, jotta tasa-arvo etenee. Ohjauksella voidaan toimijoita ja yhteistyökumppaneita tukea tasa-arvon edistämispyrkimyksissä. Ohjausmekanismeja ovat:
- lainsäädäntöohjaus: lakien avulla säädetään tavoitteet ja toimenpiteet
- rahoitusohjaus: rahoituksen myöntämiseen liitetään tavoitteita, kannusteita, ehtoja ja rajoituksia
- informaatio-ohjaus: asioiden tilasta tehdään tutkimuksia ja arviointeja.(4)
Julkisen sektorin resurssien jakautumisen suuntautumisen arvioinnilla ja seurannalla voidaan myös lisätä resurssien oikeudenmukaista jakoa. On merkityksellistä, että yhteisesti kerätyillä verorahoilla tuetaan tasapuolisesti eri ihmisryhmien hyvinvointia. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Suomen työmarkkinoiden erityispiirre on, että naisia ja miehiä on työelämässä määrällisesti lähes saman verran: 15-74 -vuotiaiden naisten työllisyysaste oli 67% ja vastaavasti miesten 70%(5). Koska naiset ja miehet osallistuvat verovarojen keräämiseen samassa mittakaavassa, on tärkeää pitää huolta myös siitä, että julkisin varoin kustannettuja palveluita kohdennetaan molemmille sukupuolille samassa suhteessa.(6)
Suvaus voidaan nähdä kustannustehokkuutta lisäävänä tekijänä, mutta myös viranomaisen normaalina oman työn seurantana. Tavoitteena on, että suvaus olisi osa työntekijöiden ammattitaitoa oleva työkalu. Tällöin suvaus tapahtuisi samanaikaisesti tekstin tuottamisen kanssa sen sijaan, että ulkopuolinen taho arvio valmista lopputuotetta.
Sukupuolivaikutusten arviointia voidaan pitää erinomaisena päätöksenteon välineenä. Vasta, kun suunnitellun toimenpiteen vaikutukset on arvioitu, on päätöksentekoon riittävät perusteet. Ilman arviointia päätöksenteko tehdään ylimalkaisten, usein tiedostamattomien oletusten varassa, jolloin käytännössä vain uskotaan (toivotaan), että toimenpiteellä on oletetun suuntaiset vaikutukset.(7)
Suvauksen avulla voidaan estää tiedostamaton epätasa-arvoisen tilanteen uusintaminen ja nostaa esiin muutosta kaipaavat toimintatavat. Suvauksen tarkastelunäkökulmaa voi myös laajentaa koskemaan tasa-arvoa muullakin tavalla jaoteltujen ryhmien osalta. Tällöin toteutetaan Yhdenvertaisuuslain velvoitteita, jotka ovat viranomaistahoille samansuuntaisesti velvoittavia kuin tasa-arvolainkin. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös alueellisen tasa-arvon toteutumista voidaan suvausprosessin yhteydessä tarkastella.
Yhdenvertaisuuslaki 4§ (9.11.2007/978)
Viranomaisten velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta
Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.
Etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisten tulee laatia suunnitelma (yhdenvertaisuussuunnitelma) siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. Yleiset suositukset tässä momentissa tarkoitetun suunnitelman sisällöstä antaa sisäasiainministeriö.
Euroopan unionissa myös kunnat ja kuntajärjestöt ovat aktivoituneet tasa-arvon edistämiseksi. Euroopan kuntien ja alueiden liiton, CEMRn koordinoimana eurooppalaiset kuntajärjestöt ja kunnat ovat laatineet eurooppalaisen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirjan, A European Charter for Equality for Women and Men in Local Life. (8)
Suomessa Kuntaliiton hallitus hyväksyi osaltaan eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan kokouksessaan 21.9.2006 ja suosittaa, että kunnat, maakuntien liitot ja kuntayhtymät myös hyväksyisivät peruskirjan. Tammikuuhun 2009 mennessä peruskirjan ovat hyväksyneet jo seuraavat kunnat ja maakunnat Uudenmaan liitto, Turku, Kuopio, Vantaa, , Helsinki, Vaasa, Kaarina, Espoo, Lahti.
Lisätietoja:
Oulun seudun NYTKIS - naisjärjestöt yhteistyössä on paikallinen toimintaryhmä valtakunnalliselle NYTKIKselle. NYTKIS ry on poliittisten puolueiden naisjärjestöjen koordinoima yhteistyöverkosto. Siihen kuuluvat eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden naisjärjestöt sekä joitakin puoluepoliittisesti sitoutumatonta järjestöä (Oulusssa: Oulun yliopiston naistutkimus, Oulun naisunioni, Oulun ympäristön kalevalaiset naiset, Suomalainen naisliitto, SINNI voimavarakeskus, Pohjois-Pohjanmaan marttapiiriliitto, Zonta International). Vuonna 2009 puheenjohtajajärjestönä toimii Keskustanaiset. Oulun verkoston puheenjohtaja on Kaisa Kauppinen ja sihteeri Kirsti Ojala (Suomalainen naisliitto)
Lähteet
(1) Tasa-arvolaki (1986), viimeisin uudistus vuodelta 2005, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609
(2) Yhdenvertaisuuslaki (2004), http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021
(3) Valtarvirtaistaminen, Minna –valtakunnallinen naistutkimus- ja tasa-arvoportaali http://www.minna.fi/minna/valtavirtaistaminen/ ja http://pre20032203.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/valtavirta/julkaisu.pdf
(4) Tasapeli – Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja sukupuolivaikutusten arviointi liikunta-alalla. Opetus-ministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:3. Yliopistopaino. , s. 50-51. Raportti löytyy verkosta osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2005/tasapeli_-_sukupuolten_valisen_tasa-arvon_edistaminen_ja_sukupuo
(5) Tilastokeskus 2007; Vaaka vaaterissa – Sukupuolten tasa-arvo 2006
(6) Teräs, Leena (2007) Onko sukupuolella väliä Pohjois-Pohjanmaalla? Maakuntaohjelman sukupuolivaikutusten arviointi – kuvaus Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2007-2010 suvauksesta. Teoksessa Matinmikko, J. et al. (toim.) Tasa-arvo käytännöksi – Työkaluja projektityöhön. Työministeriön julkaisusarja.
(7) Teräs, Leena (2007) Onko sukupuolella väliä Pohjois-Pohjanmaalla? Maakuntaohjelman sukupuolivaikutusten arviointi – kuvaus Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2007-2010 suvauksesta. Teoksessa Matinmikko, J. et al. (toim.) Tasa-arvo käytännöksi – Työkaluja projektityöhön.
(8) Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja http://www.kunnat.net/attachment.asp?path=1;29;348;14533;109006;109007
Ks. myös Oulun kaupungin liikuntatoimen talousarvion suvaus 2008 & 2009; Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman suvaus 2007-2010 & 2010-2013; www.sinni.fi/referenssit.htm
| etusivu | työhistoria | luottamustoimet | osaaminen | tuotokset |
| homepage index |